HISTORIA
Pyörällä on maastossa ajettu aina sen keksimisen jälkeen, mutta 70-luvun puolivälissä maastopyöräily lajina varsinaisesti Californiassa "keksittiin".
Silloin muutamat maastopyöräilyn esi-isät rakensivat ensimmäiset paksurenkaiset "klonkkerit", joilla he ajelivat ympäriinsä maita ja mantuja.
Pyörät olivat yksinkertaisia cruisereita, joista puuttuivat nykypäivän hienoudet.
Hieman myöhemmin, 70-luvun lopulla, maastopyöräilyn pioneerit Gary Fisher, Joe Breezer ja Tom Ritchey alkoivat järjestää ensimmäisiä maastoajo kisoja 3 mailia pitkällä, jyrkällä Cascade Fire Traililla. Jengiä alkoi maastopyöräily kiinnostaa ja lajin suosio kasvoi. Vauhdikkaassa lajissa pyörät eivät tahtoneet kestää kovaa ajoa ja siitä maastopyörän kehitys on alkanut ja jatkuu edelleen...
ALALAJIT
Maastopyöräilyyn kuuluu monenlaisia "tyylisuuntauksia", joista tässä esittelyä!
Maastoajo eli cross-country:
Kaikista yleisin ja tunnetuin maastopyöräilyn muoto on tietenkin aivan tavallinen maastoajo (XC). Tämä normaali XC maastoajelua sopii hyvin kaikenikäisille ja sitä harrastettaessa ei välttämättä tarvitse kuulua mihinkään seuraan tai kilpailla. Sen kun ottaa
pyörän tallista ja lähtee ajelemaan maastoon! Normaaliin maastoajoon sopii parhaiten etujousitettu maastopyörä, mutta toki joustamattomalla maastopyörälläkin pääsee alkuun. Täysjoustopyörä tuo lisää mukavuutta ajoon, mutta se syö polkutehoa sen verran että, ainakaan kisakuskeilla niitä ei juurikaan kisoissa näy. Tämän takia onkin keksitty täysjoustopyörän ja etujousitetun
pyörän risteytys, softailpyörä. Se sopii hyvin kisaviivalle pienen joustomatkansa takia. Softailpyörät ovat kuitenkin toistaiseksi aika harvinaisia. Aloittevan maastopyöräilijän kannattaa käyttää pyöräänsä ainakin 4000 mk. Hieman paremmilla osilla ja jousituksella varustettu pyörä maksaa 6000-10000 mk. Nämä pyörät kelpaavat hyvin jo kisoihinkin.
Yli kymppitonnin maksavat pyörät ovat usein täysjousitettuja, huippuosilla varustettuja, kevyitä maastofillareita. Kalleimmat maastopyörä maksavat yli 30000 mk...
Normaaliin maastoajoon tarvitset vain vähän varusteita! Aloittelija pärjää hyvin verkkareilla ja kunnon kypärällä. Enemmän harrastavan kannattaa kuitenkin hankkia lukkopolkimet, ajokengät,
pyöräilyhousut, ajolasit ja hanskat sekä pyöräilypaita, ja päähän laitetaan tietenkin hyvä kypärä.
Mikäli maastoajon cuppi kisat kiinnostavat sinua kannattaa lukaista säännöt tästä!
Alamäkiajo eli downhill:
Toinen maastopyöräilyn alalaji on alamäkiajo (DH). Alamäkiajossa on yksinkertaisesti tarkoituksena laskea (yleensä laskettelurinteeseen tehty) rata mahdollisimman nopeasti alas. Radat sisältävät yleensä tiukkoja mutkia, kivikoita ja hyppyreitä. DH-pyöräily on erittäin suosittua etenkin Keski-Euroopassa ja Jenkkilässä. Suomessa harrastaja määrät ovat pienempiä, koska täältä Suomestahan puuttuu vuoristot!!! Mutta kyllä sen verran mäkiä löytyy Suomestakin, että maastopyöräilyn harrastajista suuri osa on ala
mäkiajajia.
Alamäkiajoa harrastetaan (kuten arvata saattaa) täysjousitetuilla maastopyörillä. Alamäkipyörissä on tukevat runkot ja pitkät joustomatkat edessä ja takana. Lisäksi pyöristä löytyy
levyjarrut ja leveät renkaat. Alamäkipyörä poikkeaa normaalista maastopyörästä melko paljon. Joustomatkat etu- ja takajousituksessa ovat pidemmät, vaihteita on vähemmän, ohjaustanko on taivutettu ja leveämpi, runko on huippu järeä ja ajoasento matalampi. Kunnon alamäkipyörä maksaa noin 20000 markkaa. Käytetyn pyörän voi saada kuitenkin jo kymppitonnilla.
Kalleinmillaan alamäkipyörät maksavat jopa yli 30000 markkaa.
Pakollisia varusteita alamäkiajossa ovat selkä-, olkapää-, kyynärpää ja polvisuojukset, pitkälahkeiset ajohousut, pitkähihainen ajopaita ja ajohansikkaat, joissa sormet ovat suojatut ja päässä kuuluu olla kiinteällä leukasuojalla varustettu kypärä.
Mikäli downhillin cuppi kisat kiinnostavat sinua kannattaa lukaista säännöt tästä!
Dual:
Maastopyöräilyn alalajeihin kuuluu myös alamäkiajon sukulainen dual. Dual ajossa kaksi kaveria ajaa yhtä aikaa samaa laskettelurinteeseen
rakennettua rataa. Tämän takia laji on erittäin vauhdikas ja yleisöystävällinen. Aikaisemmin laji oli dual-slalomia, jossa ajajat ajoivat eri rataa, mutta nyt myöhemmin lajia on kehitetty ja nyt se on dualia.
Dualia ajetaan usein alamäajokisojen yhteydessä jäykkäperäisillä järeillä maastopyörillä. Aivan kuin alamäkiajossakin, dualissa käytetää levyjarruja ja pitkäjoustoista
joustokeulaa. Varusteet ovat dualissa samat kuin alamäkiajossa. Dualpyörä sopii mainiosti myös hyppimiseen ja yleiseen kikkailuun.
Freeride, trial ja enduro:
Maastopyöräilyn alalajeina voidaan pitää myös freeridea, trialia, ja enduroa. Freeride on suhteellisen uusi maastopyöräilyn tyylisuunta. Nimensä mukaisesti freeride on "vapaata ajoa" eli vauhdikasta ajelua, hyppimistä ja kikkailua jota harrastetaan usein täysjoustopyörillä. Freeride on etenkin nuorten suosimaa hauskanpitoa, jossa ei kilpailu toimintaa harjoiteta.
Kuten arvata saattaa trial on
maastopyörällä taiteilua, jota harrastetaan pienehköllä jäykällä rungolla ja pienellä keskiörattaalla varustetulla maastopyörällä. Maastopyörä trialissa harjoitetaan myös kilpailutoimintaa.
Maastopyörä enduro samantapaista kuin moottoripyörilläkin ajettava enduro. Maastopyörä enduro on maastossa möyrimistä, jossa otetaan miehestä todella mittaa.
Endurossa ajetaan pikataipaleita, joissa ajajan taidot tulevat esille. Kilpailutoimintaa on tässäkin maastopyöräilyn alalajissa.
KIINNOSTAAKO?
Jos maastopyöräily alkoi kiinnostaa enemmänkin voit lähettää kysymyksiä minulle osoitteeseen mtbfreak@usa.net! Saat lisätietoja myös Suomen Pyöräilyunionin kotisivuilta!
HYPER! linkkivaihto
